Kalevalaseuran vuosikirjat

Ympäristöä, maisemaa, tilaa ja paikkaa on mahdollista tarkastella suomalaisuudesta kertovina visuaalisina esityksinä. Esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan ja hänen aikalaistensa teokset ovat vaikuttaneet monella tavalla tapoihin, joilla katsomme ympärillemme...

Kalevalaseuran 97. vuosikirja Satunnaisesti Suomessa tarkastelee Suomeen sattumalta saapuneita ja tänne tilapäisesti jääneitä ihmisiä ja ilmiöitä. Satunnaisia kulttuurisia kohtaamisia tapahtuu kaiken aikaa ja kaikkialla, keskellä arkea...

Miltä sauna kuulostaa? Entä rautatieasema, luonto, tori, kaupalliset äänet ja mainosmusiikki? Äänimaisemissa on tähän mennessä laajin suomenkielinen teos äänimaisemista. Kirjan lukijalle selviää, miten arkipäivän ääniä koetaan ja muistellaan ja miten niistä kerrotaan...

Miten nykykirjailijat tulkitsevat Kalevalan myyttisiä teemoja? Mikä on heidän suhteensa kansalliseepokseemme? Omasta Kalevala-suhteestaan kertovat mm. Pirjo Hassinen, Virpi Hämeen-Anttila, Jari Järvelä, Jyrki Kiiskinen, Sirpa Kähkönen, Rosa Liksom, Leena...

Mistä on kysymys silloin, kun puhutaan kansanomaisen kulttuurin estetiikasta? Tähän paneudutaan Kalevalaseuran vuosikirjassa, jossa artikkeleita yhdistää näkemys siitä, että yhteisöjä on olemassa ilman taidetta mutta ei ilman esteettisyyttä...

Minkälaisia kysymyksiä tutkijat esittävät nykyään kalevalamittaiselle runolle? Mitkä ovat kalevalamittaisen runon tutkimuksen metodologiset avainkäsitteet tänään? Miten vanha tutkimustraditio hengittää tämän päivän lukutavoissa? Kalevalaseuran vuosikirjassa...

Huumoria voi lyhyesti luonnehtia asenteeksi koomiseen ja koomista vastaavasti huumorin tekniikaksi. Odotuksen mukaisen ja odotuksen vastaisen yhdistelmä saa ajatuksemme tolaltaan. Monet ristiriitaiset elementit ovat samanaikaisesti mukana huumorin ja koomisen ilmaisullisissa yhdistelmissä...

Kulttuurihistoriamme tuntee A. O. Väisäsen (1890-1969) monien ideoiden ja aloitteiden miehenä. Teoksessa tarkastellaan monipuolisesti hänen elämäntyötään. Nimekäs kirjoittajajoukko paneutuu Väisäseen erityisesti kansanmusiikin tallentajana ja tutkijana,...

Historiaan verrattuna menneisyys on halutun kaltainen. Näkökulmasta riippuen se voi olla hyvä tai huono, oma tai vieras, virallinen, yksityinen, kaunisteltu, varjeltu tai salattu. Sen aineksia ovat tapahtumien ja henkilöiden lisäksi maisemat, äänet, tunnelmat, talot, tavarat...

Puhumalla, laulamalla, kertomalla, loitsimalla ja muilla suullisilla esityksillä vaikuttaminen on keskeistä henkisessä kansankulttuurissa. Runollisuus on läsnä myös arkielämässä. Meihin vaikutetaan mainonnan, populaarikulttuurin ja politiikankin poeettisin keinoin...