Suomen ja Ruotsin demokratiat ovat kansainvälisesti arvioiden vakaita poliittisia järjestelmiä, mutta millaisia eroja niillä on ja miksi? Pohjoismaiden vakaus ei ole syntynyt itsestään, ja demokratioiden vahvistumisen tiellä on ollut myös esteitä.

Kansanvallan polkuja -teoksessa kymmenen tutkijaa vertailee Suomen ja Ruotsin yhteiskunnallista kehitystä 1890-luvulta 2020-luvulle. Maiden demokratisoitumista tarkastellaan niin poliittisten kulttuurien, maailmantalouden ja teknologian murrosten kuin geopolitiikan näkökulmasta. Samalla teos nostaa esiin, kuinka esimerkiksi koulutus ja tasa-arvotyö ovat vaikuttaneet pohjoismaisen demokratian olemukseen.

Suomen ja Ruotsin kaltaisten vakaiden poliittisten järjestelmien voi kuitenkin olla vaikea uudistaa itseään, ja kansanvallan poluille on ilmaantunut uusia kiviä. Muutosten maailmassa kysymys demokratian tulevaisuudesta on jälleen ajankohtainen.