Höstens nyheter

Noitaäiti

Marko Lamberg

Kun nuori Malin Matsintytär muutti Pohjanmaalta Tukholmaan 1630-luvun alussa, hänen tulonsa ei todennäköisesti herättänyt mitään huomiota. Neljä vuosikymmentä myöhemmin koko kaupunki tunsi hänet roviolla poltettuna noitana. Mitä oikein oli tapahtunut?

Noitaäiti kertomus suomalaisesta naisesta suurvalta-ajan Tukholmassa, jossa vallitsi hysteerinen noituuden ja mustan magian pelko.

Marko Lamberg on Pohjoismaiden historian dosentti, joka on toiminut mm. professorina Tukholman yliopistossa.

Ilmestyy elokuussa 2019

Tonttu - Tarua ja totta

Heikki Saure

Kotitontut ja muut pihapiirin pienet haltijat olivat entisaikoina suomalaisille kaikkein tärkeimpiä yliluonnollisia olentoja, joihin oli syytä suhtautua kunnioituksella. Vaatimattomina puurtajina tunnettuja tonttuja pidettiin hyväntahtoisina pieninä kodin suojelijoina, jotka huolehtivat kaikesta mutta odottivat ihmisiltä myös vastavuoroisuutta. Lahjoja vaille jäänyt tai loukattu tonttu saattoi yltyä pahanilkiseksi tai vaaralliseksikin – ja silloin ei hyvin käynyt.

Heikki Sauren Tonttu avaa eteemme tonttujen kansoittaman maailman, jonka olemme jo lähes unohtaneet.

Heikki Saure on lahtelainen kirjailija. Hänen aikaisempia teoksiaan on muun muassa Perinnetaidot – Käsikirja kaikille (SKS 2014, yhdessä Elina Koskelaisen kanssa).

Ilmestyy elokuussa 2019

Myyttiset eläimet

Liisa Kaski

Suomalainen kansanperinne on täynnä myyttisiä eläinten jälkiä. Ne ovat jälkiä todellisuudesta, jossa itämerensuomalaiset esivanhempamme ovat eläneet vuosisatoja ennen meidän aikaamme. Upeita valokuvia sisältävä kaunis teos inspiroi hakemaan voimaa pohjoisesta luonnosta.

Ilmestyy elokuussa 2019

Suomalaiset SS-vapaaehtoiset ja väkivaltaisuudet

Lars Westerlund

Professori Lars Westerlund esittelee kiihkottomasti todistusaineistoa sodan järkyttävistä tapahtumista ja suomalaisten osuudesta niihin. Tämä selvitys herätti laajaa kansainvälistä huomiota ilmestyessään englanniksi helmikuussa 2019.

SS-Divisioona Wikingiin värväytyi 1408 suomalaista, enimmäkseen 17-23-vuotiaita miehiä, joista sotaretken aikana kaatui 256, 14 katosi ja 686 haavoittui. Toisinaan he olivat mukana siviiliväestöön ja sotavankeihin kohdistuneissa massiivisissa julmuuksissa ja teloituksissa.

Tutkimuksen käyttöön on saatu 76 suomalaisen SS-miehen sodanaikaisia päiväkirjoja. Lisäksi selvityksessä on hyödynnetty laajalti arkistoaineistoja Venäjältä, Ukrainasta, Saksasta, Hollannista ja Pohjoismaista.

Ilmestyy lokakuussa 2019

Sodan kuningattaret

Karolina Kouvola

Mistä kertovat viikinkiaikaiset aseistettujen naisten haudat? Olivatko tarujen amatsonisoturit todellisia?

Viikinkiajan Pohjolassa kilpineidot sotivat miesten rinnalla kaukomaille ulottuneilla retkillä. Antiikin kreikkalaiset kertoivat tarinoita hurjista amatsoneista ja heidän sotahevosistaan. Historia on täynnä tarinoita naispuolisista sotureista tai sodan jumalattarista, jotka aikaisemmin on haluttu lähinnä unohtaa tai sivuuttaa. Karolina Kouvolan uutuuskirja johdattaa näiden sodan kuningattarien jäljille.
    
TM Karolina Kouvola on uskontotieteilijä ja tietokirjailija. Hänen aikaisempia teoksiaan ovat Soturit (SKS 2017) ja Helsingin henget - Opas aaveiden pääkaupunkiin (SKS 2018, yhdessä Vanessa Kairulahden kanssa).

Ilmestyy elokuussa 2019

Suomi terrorin tukikohtana

Erkki Vettenniemi

Missä lymysivät maailman jahdatuimmat terroristit 1900-luvun alkuvuosina? Suomen suuriruhtinaanmaassa, etenkin sen jälkeen, kun olot Venäjällä kävivät heille liian kuumiksi.
 
Entä mistä haki kommunistijohtaja Lenin vauhtia Venäjälle annettuun lopulliseen iskuun? Suomen suunnalta, missä hän syksyllä 1917 piileskeli täkäläisten tovereiden nurkissa.
 
Tsarismia vastaan pyristelleet ja väkivaltaisiin ratkaisuihin viehättyneet suomalaiset – sekä sosialistit että porvarit – tulivat terroriryhmiä tukiessaan edistäneeksi todellisen hirmuvallan syntyä, minkä jäljet näkyvät yhä tämän päivän Venäjällä.

Ilmestyy syyskuussa 2019

Hennalan helvetti

Tuija Wetterstrand

Laittomat teloitukset, vankien mielivaltainen kohtelu, nälkäkuolemat ja saastaiset olot tekivät sotavankileirit kesällä 1918 maanpäällisiksi helveteiksi.

Sotavankilaitoksen kasvatusosasto pyrki tarjoamaan henkistä huoltoa ja virkistystoimintaa nälän, lian, ahtauden ja tautien vaivaamille punavangeille. Kasvatusosaston työntekijöiden vilpitön yritys vaikuttaa vankien olojen kohentamiseksi epäonnistui kuitenkin pahasti, kun rankaisumieliala etenkin korkeammassa johdossa liian kova.

Tuija Wetterstrand on filosofian maisteri, arkeologi, historioitsija ja tietokirjailija.

Ilmestyy syyskuussa 2019

Talvisodan 105 päivää

Jyrki Karvinen

Pekka Kauhasen suunnittelema Valon tuoja paljastettiin Kasarmitorilla Helsingissä joulukuussa 2017. Muistomerkki on kunnianosoitus Suomen itsenäisyyden turvanneille taistelijoille 105 päivää kestäneessä talvisodassa 1939-1940.

Teos kertoo tuoreella tavalla siitä, miten Stalinin suunnitelma Suomen valtaamiseksi tuhottiin. Kirja kuvaa nuorten sotilaiden sitkeää uhrautumista, kotirintaman pyyteetöntä uurastamista sekä poliittisen ja sotilaallisen johdon toimintaa.

Jyrki Karvinen toimittaja ja tietokirjailija.

Ilmestyy marraskuussa 2019

Senaatintori - Suomen historia kuvin

Katri Maasalo

Senaatintorilla ovat käyskennelleet niin keisarit, kuninkaat ja presidentit kuin mummot ja Mannerheim. Valokuvauskone sinne pystytettiin ensimmäistä kertaa viimeistään 1860-luvulla.

Miltä näytti Aleksanteri II:n patsaan paljastustilaisuudessa 1894? Miten sortovuosien aikana osoitettiin mieltä ilman banderolleja? Miksi Tuomiokirkkoon jonotettiin korttelin ympäri?

Ilmestyy lokakuussa 2019

Säädyllistä ja säädytöntä - Pukeutumisen historiaa renessanssista 2000-luvulle

Arja Turunen ja Anna Niiranen

Miten muoti on muuttunut? Millä tavoin sukupuoli, sosiaalinen asema, varallisuus, ikä ja eri elämänvaiheet ovat näkyneet pukeutumisessa? Miten yhteiskunnat ja erilaiset yhteisöt ovat kontrolloineet ihmisten ulkoasua?

Vaatteet ja asusteet ovat keskeinen osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Teos kertoo, kuinka käsitykset pukeutumisesta ovat muuttuneet ja miten ulkoasua koskevia sääntöjä vastaan on myös kapinoitu.

Ilmestyy syyskuussa 2019

Löytöretki suomeen

Kersti Juva

Odotettu teos suomen kielestä Kersti Juvalta, jonka legendaarisiin suomennoksiin kuuluvat mm. Tolkienin Taru sormusten herrasta ja Hobitti.

Kääntäjän työ kahden kielen rajapinnalla on aitiopaikka myös oman äidinkielen ymmärtämiseen. Palkittu pitkän linjan suomentaja Kersti Juva ei odotetussa teoksessaan tyydy toteamaan, että suomen ja englannin kieli eroavat toisistaan, vaan osoittaa omasta tuotannostaan poimimiensa runsaiden esimerkkien avulla perusteellisesti ja käytännönläheisesti miten ja miksi. Tuloksena on ainutlaatuinen katsaus kielemme erikoislaatuun.

Ilmestyy syyskuussa 2019

Hätäkös tässä matalassa kaivossa! Sutkauksia ja sananparsia.

Pasi Klemettinen

Laiska töitään luettelee. Ei kukko käskien laula. Suomen kieli on täynnä vanhoja riemastuttavia sananparsia, joiden aiheet kattavat koko elämän sen iloineen ja suruineen. Hätäkös tässä matalassa kaivossa! sisältää suomalaisten viljelemiä lyhyitä sutkauksia ja sanontoja 1880-luvulta 1930-luvulle. Kirjaan on valittu erityisesti hauskoja ja kielellisesti nokkelia sananparsia. Oman vivahteensa teksteihin tuo vanha murre- ja perinnesanasto.

Vakaville asioille saa ja pitää pystyä tarvittaessa nauramaan. Pasi Klemettisen uusin teos ilahduttaa kaikkia perinteestä ja historiasta sekä herkullisesta kielestä ja huumorista kiinnostuneita.

Pasi Klemettinen on tietokirjailija ja perinteentutkija.

Ilmestyy elokuussa 2019

Perinnejoulu

Merja Leppälahti

Joulu on juhla, jolloin aivan erityisesti arvostetaan perinteitä. Joulunaikaan muistellaan perheen ja suvun lapsuuden jouluja ja haaveillaan perinteisestä maalaisjoulusta.

Nykyajan perinnejoulu ei tarkoita sitä, että kaikki on tehtävä vanhojen kaavojen mukaan, vaan voi valita joulun ihanimmat asiat ja muokata niistä itselle sopivan perinnejoulun. Joulu on hyvän mielen juhla, jolloin annetaan ja saadaan, jaetaan jouluiloa ja nautitaan kynttilöiden valosta.

Ilmestyy syyskuussa 2019

Opas Hietaniemen hautausmaalle

Marja Pehkonen

Kävelyretki Hietaniemen hautausmaalla on kuin nähtävyyksiä täynnä oleva matka Suomen historiaan. Entisten presidenttien lisäksi Hietaniemeen on haudattu taiteilijoita Albert Edelfeltistä Akseli Gallen-Kallelaan ja kirjailijoita Mika Waltarista Tove Janssoniin.

Opas Hietaniemen hautausmaalle kertoo kiinnostavasti paikan historiasta ja opastaa lukijaa tutustumaan taiteilijoiden ja muiden kuuluisuuksien viimeisiin leposijoihin. Aika on luonut Hietaniemeen ainutlaatuisen hautausmaan. Tarinat ja muistot ovat aikojen kuluessa kerrostuneet kenen tahansa kohdattavaksi.

FM Marja Pehkonen teki pitkän uran tutkijana Helsingin kaupunginmuseossa. Hän on julkaissut aiemmin teoksen Hauraita muistoja Helsingin hautausmailta.

Ilmestyy elokuussa 2019

Viha - Perikato, katkeruus ja kertomus isovihasta

Kustaa H. J. Vilkuna

Viha kertoo yhdestä Suomen historian merkittävimmästä epookista kokonaisvaltaisesti, laajaan lähdeaineistoon perustaen, aikakauden kielenkäyttöä myötäillen ja uudenlaisia tulkintoja tehden.

Tutkimus kattaa vihan olemuksen eri ilmenemismuotoineen, siviiliväestön osan 1700-luvun alun suursodassa, kokemuksen perikadosta ja elämisen miehitettynä kaikkine julmuuksineen, ahdistuksineen, katkeruuksineen ja monine yhteiskunnallisine vaikutuksineen.

Sodan ja miehitysvallan jälkeen viha jatkui monina vihoina, kun vihan aikaiset kaunat, katkeruus ja levottomuus syvenivät ja koettelivat yhteiskunnan vallitsevia rakenteita.

Ilmestyy lokakuussa 2019

Vanhaa Lappia ja Peräpohjaa

Samuli Paulaharju

Samuli Paulaharjun Vanhaa Lappia ja Peräpohjaa ilmestyi ensimmäisen kerran 1923. Teos perustuu Paulaharjun vuosina 1920–1923 tekemille retkille Länsi-Lappiin ja Peräpohjaan. Keruun tuloksena Paulaharju oli aiemmin julkaissut kirjan Lapin muisteluksia, jolle nyt uusintapainoksena julkaistava teos on jatkoa.

Teoksiaan varten Paulaharju haastatteli kiveliöiden vanhuksia, joiden muistoista avautuu elävä kuva Lapinkorven elämänmenosta, elinkeinoista, tavoista ja uskomuksista. Kirjassa kuvataan myös mm. Ivaloon saapuneita kullanhuuhtojia, Kolarin markkinoita sekä kristillisyyden alkuaikoja Lapissa. Runsaalla alkuperäiskuvituksella varustettu kirja tarjoaa kiehtovaa luettavaa Paulaharjun tuotannosta ja Lapista kiinnostuneelle.

Ilmestyy heinäkuussa 2019

Eurooppa, Suomi, Kalevala - Mikä mahdollisti Kalevalan?

Pekka Hakamies, Pekka Hako ja Ulla Piela (toim.)

Minkälaisista aatteellisista ajattelutavoista ja vaikutteista Kalevala sai alkunsa ja mallinsa? Kalevalaseuran 98. vuosikirjassa Eurooppa, Suomi ja Kalevala pohditaan valistuksen, romantiikan, uushumanismin ja nationalismin vaikutuksia Kalevalan syntyyn. Teoksessa käsitellään myös Lönnrotin Kalevalassa toteuttaman kieli-ideologian taustoja ja merkityksiä suomalaisuuden myyttiä rakennettaessa.

Ilmestyy lokakuussa 2019

Elokuvasäätiön tuella

Kalle Kinnunen

Suomen elokuvasäätiö on suomalaisen elokuvan tärkein rahoittaja. Kun säätiö vuoden 1969 lopulla perustettiin, valtiovalta otti voimakkaasti kantaa: elokuva ei ollut enää vain hupia ja verotuksen kohde vaan taidetta ja kulttuuria, jota piti tukea julkisin varoin. SES on elokuvan monimuotoisuutta edistävä mahdollistaja ja taiteenalaa yhdistävä voima. Se on ollut myös kiistelty laitos, politiikan pelinappula, pelättykin portinvartija ja joskus riitaisan kentän ukkosenjohdatin.

Ilmestyy lokakuussa 2019