Kevään uutuuskirjat

Saima Harmaja – Sydänten runoilija

Ritva Ylönen

Saima Harmajan tarina on huikea ja kiinnostava kehityskertomus: riipaiseva kuva herkän, ristiriitaisen ja lahjakkaan lapsen taistelusta minuutensa, maailmankuvansa ja elämänsä tarkoituksen sekä sen myötä kutsumuksensa löytämiseksi.

Ritva Ylösen kirjoittama elämäkerta kurkistaa runotyttölegendan toiselle puolelle. Ylösen teos täydentää kuvaa rakastetusta runoilijasta aikaisemmin julkaisemattomilla uusilla tiedoilla ja valottaa Saiman suhdetta salakihlattuunsa Jaakko Holmaan. Harmajan runojen teemat – luonto, rakkaus, sairaus, kuolema ja tuonpuoleisuus – ovat ajattomia, samoin niihin liittyvät tunteet.

FT Ritva Ylönen on tietokirjailija. Hänen edellinen teoksensa Kalle Päätalo – Kirjailijan elämä oli syksyn 2017 myynti- ja arvostelumenestys.

Ilmestyy maaliskuussa 2019

Trauma ja rakkaus – Eli kuinka selviytyä mahdottomasta

Harri Virtanen

Yllättävän moni meistä kantaa traumaa sisällään. Pohjimmiltaan jokainen meistä on selviytyjä.

Rohkaiseva kirja opastaa kohti trauman tunnistamista ja siitä toipumista. Se haastaa pohtimaan omia tuhoisia käytösmallejamme, jotka ovat kasvumme tiellä. Teos kertoo myös rakkaudesta: se mikä on suhteessa rikottu, voidaan suhteessa myös parantaa. Jo tieto kumppanin traumasta voi pelastaa parisuhteen.

Harri Virtanen on terapeutti, kirjailija ja käsikirjoittaja. Vapaa-ajallaan hän kengittää hevosia.

Ilmestyy tammikuussa 2019

Taiteen musta kirja

Arla Kanerva

Neron asema on alun pitäen varattu nimenomaan miehille. Miten myytti taiteilijamiehen erikoislaatuisuudesta ja siitä seuraavasta syyntakeettomuudesta on rakentunut? Millä tavoin se haittaa kaikkia sukupuolia? Miltä länsimaisen taiteen kenttä näyttäisi, jos näitä valta-asetelmia ei olisi sallittu ja jopa kannustettu?

Taiteen musta kirja laajentaa sitä, mitä Arla Kanervan ja Juho Typön artikkeli ”Myytti murtuu” (HS 17.2.2018) käsitteli: miespuolisten taiteilijoiden valtaa ja vallan väärinkäytöksiä länsimaisen taiteen historiassa. Kirja jatkaa #metoo-keskustelua, jättää siitä pysyvän jäljen ja saa meidät katsomaan taiteen historiaa ja ihailtuja boheemeja, luovia neroja uusin silmin.

Ilmestyy helmikuussa 2019

Naisia nimittäin – Kirjallisuutemme naishahmoja

Anne Helttunen ja Tuula Uusi-Hallila

Nimi määrittää ihmistä. Kun vanhemmat antavat lapselleen nimen, siihen sisältyy usein toive siitä, mitä he lapselta odottavat. Kun kirjailija nimeää henkilönsä, hän tietää, minkälainen tämä on. Hannat ovat nöyriä tyttäriä, Martat vahvoja toimijoita, Saarat rankkoja, yhteiskuntaan sopeutumattomia naisia... Mielikuvat juontuvat usein klassikkoteoksista.

Naisia nimittäin esittelee 50 kaunokirjallisuuden naishahmoa Kalevalan Ainosta Seitsemän veljeksen Venlaan. Teos osoittaa suomalaisen kirjallisuuden naiskuvien rikkauden: silloinkin kun naiset ovat sivuhenkilöitä, he nostavat esiin tärkeitä arvoja.

Ilmestyy helmikuussa 2019

Saunan kansa

Satu Laatikainen
Pihasaunan eteinen sakenee höyrystä. Peili huurtuu, ja paljaita jalkoja on nosteltava riitteiseksi jäätyneellä matolla. Riisun vaatteet nopeasti ja hengitän tunnetta ennen löylyhuoneen oven avaamista. Kohta kuumuus humahtaa kasvoilleni, ja hetkeen mieleen ei mahdu muuta kuin lämpö, joka kietoo syleilyynsä. Kuljen kuin portista johonkin ainutkertaiseen, silti tuttuun. Astun saunan aikaan.

Suomalaiset ovat saunan kansaa, jonka elämänrytmin saunahetki on tuhansien vuosien ajan pysäyttänyt. Saunan hämärässä on koettu koko elämä syntymästä kuolemaan ja kiukaan varjoissa nähty häivähdys yliluonnollista arkisen ja pyhän rajamaastossa. Saunan kansa on ainutlaatuinen saunaperinteen käsikirja jokaiselle löylyn ystävälle ja saunan pitkästä historiasta kiinnostuneelle.

Ilmestyy huhtikuussa 2019

Kauneimmat koulukäsityöt

Katri Maasalo

Koulukäsityöt ovat suosittuja lahjoja, jotka ovat usein jopa valmiiksi signeerattuja. Nämä keräilijöiden – melko usein tekijöiden vanhempien – kokoelmiin päätyvät teokset ovat harvoin julkisesti nähtävillä, eikä niitä tule taidehuutokauppoihin myyntiin juuri koskaan.

Kauneimmat koulukäsityöt -kirja esittelee 50 upeaa teosta yksityisten keräilijöiden kokoelmista. Maitotölkeistä, vohvelikankaasta ja muista arvokkaista materiaaleista valmistetut teokset muistuttavat lukijaa taiteen tulkinnanvaraisuudesta.

Ilmestyy maaliskuussa 2019

Suomalainen mytologia

Martti Haavio

Mitä kaikkea muinaisten suomalaisten karhunpalvontaan liittyi? Millaisia syntymyyttejä kerrotaan suden, käärmeen ja tulen alkuperästä?

Martti Haavion ensimmäistä kertaa vuonna 1967 ilmestynyt klassikkoteos Suomalainen mytologia kertoo elävästi pohjolan vanhoista jumalista ja muinaisten esivanhempiemme maailmankäsityksestä. Samalla avautuu myös kiinnostavia yhteyksiä suomalaisen muinaisuskon ja muiden vanhojen kulttuurien tarujen ja legendojen välillä. Voimakkaan vaikutuksensa takia teos on tärkeä osa suomalaisen mytologiantutkimuksen historiaa.

Pitkän tauon jälkeen uudelleen ilmestyvä kirja tarjoaa kiehtovia lukuhetkiä jokaiselle muinaisuskosta ja uskontotieteestä kiinnostuneelle.

Martti Haavio (1899–1973) oli kansanrunouden ja mytologian tutkija. Akateemisen uransa ohella Haavio julkaisi runoja kirjailijanimellä P. Mustapää. Suomalainen mytologia jäi hänen viimeiseksi tutkimuksekseen.

Ilmestyy tammikuussa 2019

Paha silmä

Toivo Vuorela

Ikivanha ajatus pahasta silmästä on yleismaailmallinen ja sillä on useita ilmenemismuotoja ja torjuntatapoja. Elinkeino ja elämän tärkeät hetket kuten avioliitto ja lapsen syntymä on koettu sellaisiksi, jolloin on syytä varustautua pahan silmän varalta. Monissa maissa pahalta silmältä suojaavat amuletit ja riipukset ovat edelleen yleisiä.

Toivo Vuorelan pitkään loppuunmyyty klassikko kertoo millainen on suomalaisesta kansanperinteestä löytyvä paha silmä – ja miten siltä suojaudutaan.

Ilmestyy maaliskuussa 2019

Elämänpuu

Uno Harva

Tunnettu suomalainen mytologiantutkija Uno Harva julkaisi nyt jo harvinaisuudeksi muuttuneen Elämänpuu-teoksensa alun perin vuonna 1920. Keväällä 2019 uudelleen ilmestyvä kirja vie lukijan keskelle Kaksoisvirranmaan ikivanhoja myyttejä ja mysteeriuskontoja. Mesopotamian jokilaaksojen kosmologiasta versova elämänpuu on monen uskonnon tärkeä symboli, joka esiintyy kansojen taruissa aina pohjoista Eurooppaa myöten.

Uno Harva (1882–1949) oli suomalaisen uskontotieteen uranuurtaja. Hän julkaisi lukuisia kansainvälisiksi klassikoiksi nousseita alkuperäiskansojen uskomuksellista elämää käsitteleviä tutkimuksia. Harvalla on ollut suuri merkitys suomalaisen uskontotieteen ja folkloristiikan kehityksessä.

Ilmestyy maaliskuussa 2019

Lykyn avain – 999 vanhaa taikaa ja uskomusta

Juha Nirkko (toim.)

Millaisia ovat vanhat suomalaiset taiat ja uskomukset? Minkälaisia taikoja tehtiin laskiaisena, pääsiäisenä tai juhannuksena? Jo pitkään loppuunmyyty klassikkokirja Lykyn avain sisältää yhtä vaille tuhat kansanuskon muistiinpanoa eri puolelta maatamme, muutamia myös rajojen takaa.

Aihepiireittäin jaoteltu kirja kattaa arjen koko kirjon askareista kyläilyyn ja naimisiin menosta kuolemaan. Teos tarjoaa nykyihmiselle ainakin pari helppoa kikkaa, mikäli haluat vaikkapa eksyttää naapurin lehmät metsään tai lihoa hyvinvoivan näköiseksi ennen häitä.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa työskentelevä Juha Nirkko on kansanperinteemme asiantuntija.

Ilmestyy huhtikuussa 2019

Lupa tappaa? Sodankäynnin ja sotien oikeuttamisen pitkä historia

Jaakkojuhani Peltonen ja Ollimatti Peltonen (toim.)

Lupa tappaa osoittaa, että historian aikakausien erilaisuudesta huolimatta jokainen aseellinen konflikti on vaatinut erityistä oikeutusta. Teos etenee kronologisesti varhaisista antiikin kulttuureista aina Ranskan vallankumouksesta alkaneeseen ideologioiden ja kansallismielisyyden motivoimaan sodankäyntiin saakka.

Aiheeltaan ajankohtainen teos auttaa tunnistamaan, millä keinoin sotia oikeutetaan ja antaa samalla vankemman historiallisen näkökulman nykykeskusteluun.

Ilmestyy maaliskuussa 2019

The Finnish SS-Volunteers and Atrocities 1941-1943


Lars Westerlund

In the spring of 1941, Finland began to recruit volunteers to serve in the German Waffen-SS. They were placed in the Waffen SS-Division “Wiking”, which fought the Red Army in Ukraine and the Caucasus between 1941 and 1943. A total of 1,408 Finnish volunteers served in the various Wiking units. Of these, 256 were killed in action, 686 were wounded, and 14 were listed as missing. In the spring of 1943, the Finnish Volunteer Battalion was disbanded, and the officers and men returned to Finland.

The liquidation of Jews was systematic, and a great part of the Russian POWs who were captured were summarily shot. The civilian population in the communities along the route of advance faced brutality and death on an unspeakable scale: entire villages could be ruthlessly razed to the ground as an act of revenge.

The responsibility for the industrial-scale slaughter rested in great part with the Einsatzgruppe C paramilitary death squads, which operated alongside SS-Division Wiking. The troops under the command of the Waffen-SS nevertheless had a duty to support the work of the Einsatzgruppen.

Ilmestyy helmikuussa

Onnettomuus ja onni

Mikko Huhtamies ja Juha-Matti Granqvist (toim.)

Uuden ajan alun Itämeri oli ahdas, vilkas ja varsinkin syyspimeällä vaarallinen merialue. Onnettomuuksia tapahtui usein, mutta kauppalaivan haaksirikko saattoi olla joillekin myös onnenpotku. Hylkyjen pelastajat kerryttivät itselleen suuren omaisuuden, ja joidenkin kerrotaan rikastumisen toivossa jopa houkutelleen laivoja tahallaan karille.

Onnettomuus ja onni tuo uutta tietoa Itämeren merenkulusta 1600–1800-luvuilla ja valottaa monipuolisesti hylkyryöstöillä vaurastumisen vähän tutkittua historiaa.

Ilmestynyt joulukuussa 2018

Kai Donner - Tutkimusmatkat ja tieteellinen elämäntyö

Olavi Louheranta

Kai Donner teki vuosina 1911-1913 ja 1914 kaksi tutkimusmatkaa Siperiaan samojedien keskuuteen. Siperiasta palattuaan hän osallistui jääkäriliikkeeseen, sisällissotaan sekä 1920- ja 1930-luvuilla oikeistoradikalismiin.

Donner oli kielitieteilijä, jolla oli antropologin koulutus. Myöhemmin hänen tieteelliset ambitionsa keskittyivät arktisten alueiden kulttuuritutkimukseen. Hän oli oman aikansa tieteellisen tutkimuksen moniottelija, joka laaja-alaisuutensa vuoksi jäi suomalaisessa kieli- ja kulttuuritutkimuksen kentässä marginaaliin.

Donner-suku on yksi mielenkiintoisimmista ja vanhimmista suomalaisista kulttuuri- ja porvarissuvuista, joista on tullut niin tieteen, taiteen kuin politiikan näkyviä vaikuttajia. Kirja on suunnattu paitsi henkilöhistoriasta kiinnostuneille myös arktisten alueiden ja Siperian tutkimuksen historiasta kiinnostuneille lukijoille.

Ilmestyy huhtikuussa

Unelmatehdas Liisankadulla

Kimmo Laine, Minna Santakari, Juha Seitajärvi ja Outi Hupaniittu (toim.)

Suomen Filmiteollisuus Oy (SF) oli Suomen kaikkien aikojen suurin ja tuotteliain elokuvayhtiö: vuosina 1934–1963 valmistui peräti 237 pitkää näytelmäelokuvaa. Unelmatehdas Liisankadulla kertoo SF:n kiihkeän nousun ja laskun tarinan: miten olemattomalla pääomalla aloittaneesta uhkayrityksestä tuli keskeinen kulttuuriteollinen vaikuttaja ja miten tuotantoimperiumi luhistui yhtä nopeasti kuin oli noussutkin. SF:n historia on samalla suomalaisen elokuvan studiokauden – sen kulta-ajan – historia.

Ilmestyy huhtikuussa 2019

Juuret Martsarissa

Jukka Ahonen

Juuret Martsarissa kertoo legendaarisen pääkaupunkiseudun lähiön, Martinlaakson, tarinan.
Suomi lähiöityi puoli vuosisataa sitten, kun sadattuhannet suomalaiset muuttivat työn perässä maalta kaupunkiin. Metsät ja pellot muuttuivat betoniviidakoiksi. Asfalttipihat täyttyivät leikkivistä lapsista. Martsarissa kasvoivat mm. formulatähdet Mika Häkkinen ja Mika Salo sekä muusikko Juha Lehti ja kirjailija Katri Lipson.

Nyt vanha Martsari on katoamassa. Vanhaa puretaan, uutta rakennetaan. Lähiö valmistautuu ottamaan vastaan uuden aallon asukkaita. Vaikka paljon muuttuu, yksi asia säilyy: Martsarin henki.

Ilmestyy toukokuussa 2019

Kamarimusiikkia Kuhmossa – Viisikymmentä ihmeellistä kesää

Juhani Koivisto

Unohtumattomia elämyksiä, koskettavaa musiikkia, punertavia auringonlaskuja, kesäyön hämärää – ponnistelua voimien äärirajoilla, kamppailua rahavaikeuksien kanssa, valvomista, stressiä. Tätä kaikkea Kuhmossa on koettu jo kohta puoli vuosisataa. Kamarimusiikkia Kuhmossa kertoo uskomattoman tarinan nuorten muusikoiden vaatimattoman tapahtuman noususta kansainväliseksi kamarimusiikin suurtapahtumaksi.

Ilmestyy kesäkuussa 2019

Boken om vårt land – Maamme kirja

Zacharias Topelius

Zacharias Topeliuksen Maamme kirja julkaistiin ensi kertaa lähes 150 vuotta sitten. Monipuolinen oppikirja käsittelee suomen kieliä, kansoja, kirjallisuutta ja historiaa. Teos ilmestyy nyt uudelleen kommentoituna kaksikielisenä editiona Topeliuksen 200-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Uusi editio tuo ensi kerran saataville Maamme kirjan suomennoksen kommentaariviitteillä varustettuna sekä mahdollistaa alkuteoksen ja sen ensimmäisen laajalti levinneen suomennoksen (2. painos) lukemisen rinnakkain.

Ilmestyy huhtikuussa 2019

Canzio – Kriittinen editio

Aleksis Kivi

Aleksis Kiven (1834–1872) Canzio – Näytelmä viidessä näytöksessä julkaistaan keväällä 2019 kommentoituna kriittisenä editiona.

SKS:n julkaisemat Kiven kriittiset editiot perustuvat käsikirjoitusten, ensipainosten ja muun alkuperäisaineiston tutkimukseen. Editioiden toimittajat ovat Aleksis Kiveen erikoistuneita kirjallisuuden-, teatterin- ja kielentutkimuksen asiantuntijoita.

Ilmestyy toukokuussa 2019

Suomen Kansallisteatteri ristipaineissa

Pirkko Koski

Suomen Kansallisteatteri ristipaineissa kuvaa Suomen Kansallisteatterin toimintaa vuosina 1974–1991, suomalaisen teatterin ja koko yhteiskunnan suurten muutosten keskellä. Kai Savolan pääjohtajakauden alussa Suomen Kansallisteatteri näyttäytyi pysähtyneenä ja vanhoillisena. Kahden vuosikymmenen ja monien vaiheiden jälkeen se oli noussut yhdeksi eturivin teattereistamme.

Pirkko Koski on Helsingin yliopiston teatteritieteen emeritaprofessori.

Ilmestyy maaliskuussa 2019

Satuperinteestä nykyrunoon

Niina Hämäläinen, Hanna Karhu ja Silja Vuorikuru (toim.)

Kuinka horjumattomia ovat suullisen ja kirjallisen rajat? Millaisia suullisen perinteen ja kaunokirjallisten tekstien väliset suhteet ovat? Millaisin analyyttisin työvälinein suullisen perinteen ja kaunokirjallisten tekstien suhteita voidaan tarkastella?

Satuperinteestä nykyrunoon – Suullisen perinteen ja kirjallisuuden yhteyksiä liikkuu folkloristiikan ja kirjallisuudentutkimuksen rajapinnoilla. Kokoelman artikkeleissa tarkastellaan niin Lumikki-sadun toisintoja, kansankirjoittajien kirjeitä kuin 1800-luvun virsiaineistoja. Monet tutut teokset Kantelettaresta Maiju Lassilan tuotantoon avautuvat kirjassa uusilla tavoilla.

Ilmestyy tammikuussa 2019

Oulu kieliyhteisönä

Niina Kunnas, Harri Mantila ja Maija Saviniemi (toim.)

Oulun seutu saattaa hahmottua nykysuomalaisen mielessä hyvin yksikieliseksi. Valtakieli suomen lisäksi alueella puhutaan kuitenkin myös ruotsia, saamea, karjalaa sekä lukuisia maahanmuuttajakieliä. Oulu kieliyhteisönä luo sosiolingvistisen katsauksen Oulun seudulla puhuttaviin kieliin ja niiden tilanteeseen.

Kirja käsittelee Oulun ruotsinkielistä historiaa ja nykypäivää, saamenkielisten koulutusmahdollisuuksia, Oulun murretta sekä maahanmuuttajasuomeen kohdistuvia asenteita. Lisäksi teos nostaa esiin alueen vähän tunnetun karjalankielisen yhteisön.

Kirja on tarkoitettu kaikille kielen ja yhteiskunnan suhteesta ja erityisesti Pohjois-Suomen kielitilanteesta kiinnostuneille, ja se soveltuu myös yliopisto-oppikirjaksi. Kirjan kirjoittajat ovat Oulun yliopiston tutkijoita.

Ilmestyy huhtikuussa 2019

Tiede ja yhteiskunta

Petri Karonen (toim.)
 
Tiede ja yhteiskunta esittelee Suomen Historiallisen Seuran piirissä laaditun suomalaisen historiantutkimuksen vaiheita 1800-luvun jälkipuoliskolta nykypäivään. Teos käsittelee julkaisutoiminnan muodoissa ja sisällöistä tapahtuneita merkittäviä muutoksia sekä luo kokonaiskuvan historiantutkijoiden ja seurojen yhteistyöverkostoista niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Kirja soveltuu yliopisto-oppikirjaksi sekä kaikille yhden tärkeän humanistisen oppialan tieteellisen ajattelun ja toiminnan kehityksestä kiinnostuneille.

Ilmestyy maaliskuussa 2019

Dwelling in Political Landscapes

Anu Lounela, Eeva Berglund, and Timo Kallinen (eds.)

Dwelling in Political Landscapes contributes to the anthropology of landscape and the field of political ecology. Environments change at speeds never before experienced. Massive species loss is just one transformation affecting life forms and their interactions, climate change another, and there are many more rapid and sometimes profound material and social changes that anthropologists working around the world attend to and document.

By exploring how the material and conceptual are entangled in and as landscapes, this book takes up the invitation posed by such emerging novel situations to explore the potentialities of anthropology and related fields, to understand life when “things are not what they used to be”.

Ilmestyy huhtikuussa 2019

Suomen historia

Pentti Virrankoski

Suomen historia kertoo kansakuntamme vaiheet ensimmäisten hylkeenpyytäjien saapumisesta aina internetin aikakaudelle.

Valtiollisesti Suomi on muuttunut naapuriensa rajamaasta suvereeniksi valtioksi ja Euroopan Unionin jäseneksi. Kirjakieli syntyi vasta 1500-luvulla, silti suomalaisesta koulutuksesta on tullut menestystarina. Taloudellinen hyvinvointi on lisääntynyt, mutta tuonut mukanaan uusia ongelmia.

Teos jäsentää yhdentoista vuosituhannen keskeiset tapahtumat kiehtovaksi kokonaisuudeksi. Kovakantisena loppuunmyyty kirja ilmestyy nyt uudelleen pehmeäkantisena jättipokkarina.

Ilmestyy huhtikuussa

Tervetuloa tutustumaan uutuuksiin myös kirjakauppa Tiedekirjaan!


Kirjakauppa Tiedekirja
Snellmaninkatu 13, Helsinki
www.tiedekirja.fi